lauantai 19. marraskuuta 2011

Medikalisaatio

Jostainhan se jokaisen on blogituksensa aloitettava. Olkoon siis minun avaukseni kannanotto medikalisaatioon.

"Mitä enemmän antibiootteja ihminen käyttää, sitä helpommin hän kehittää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja, sanoi lääkäri Cliodna McNulty."

Vaikeasti pysäytettävä kierre. Jotain tarttis tehrä, mutta mitä on tehtävissä? Antibioottikierteeseen joutuneen yksilön kohdalla ei kaiketi paljoakaan - siltä osin yleisellä tasolla paljonkin, että niitä turhia antibioottikuureja ei kirjoiteta.

10% määrätyistä antibiooteista päätyy flunssan omatoimilääkitsemiseen. Hyödyttömäksi hoidon kannalta ja riskiksi kehittämään reistenttejä bakteerikantoja. Melko paha! Miten se olisi estettävisään?

Miksi asiantuntijat suosittelevat käsikauppalääkkeitä flunssaan?
"Hyvin hoidettuna flunssa helpottaa jo neljässä päivässä ja hoitamattomana kestää reilun puoli viikkoa." Vanhan sanonnan mukaan. Havaintojeni mukaan se sanonta on vanhentunut ja ei pidä enää paikkansa. Käsikauppalääkitsijöillä tuppaa menemään puoli talvea enemmän tai vähemmän flunssaisena. Mutta kaitpa se sitten on helpompaa olla puolikuntoinen viikko- ja kuukausikaupalla kuin yksinkertaisesti kaatua vaan pariksi päivää peiton alle kunnon kuumeeseen.

Itse en missään tapauksessa suostu ottamaan mitään lääkettä kausiflunssaan. Kunnon kuume ja yksi vuorokausi olotilassa, joka on suunnilleen kuin kuolemaa tekisi - ja se siitä kausiflunssasta. Nuorempana tuli sairasteltua ahkerampaan, mutta nyt viiksien harmaantuessa aina vain harvemmin. Plasebovaikutustako? Voi olla, mutta enemmän uskon siihen, että oman immuunijärjestelmän harjoitus kehittää ja vahvistaa sitä. Ihan samoin kuin bodarilla patti kasvaa, kun rauta nousee ja treenataan.

2 kommenttia:

  1. Varmasti viisasta on välttää kemiallisia lääkkeitä niin paljon kuin pystyy. Erityisen hyvä on, jos on taipumumusta korkeaan kuumeeseen, niin sitä ainakin hetken "vaalimalla" kuolee elmistöstä monenlaista pöpöä, jopa virusten sanotaan kuolevan yli 39 asteessa. Mielestäni on hulluutta ruveta kuumetta heti alentamaan, päin vastoin kunnon kuume olis hyvä sairastaa ajoittain.

    Muistelen aikaa, kun lasteni pienenä ollessa valvoin heidän kuumettaan kylmiä etikkakääreitä pohkeisiinsa vaihtaen. Kaapissa oli kyllä suppojakin, jos lapsi olisi ruvennut kouristelemaan...Täytyy sanoa, etten hirveästi neuvolassa tästä huudellut.

    Mielestäni flunssat pitkittyvät stressin myötä lisääntyneestä huonosta vastustuskyvystä johtuen. Siis kun keho erittää stressihormonia, immuunipuolustus menee "vähempiarvoisena" pakene tai hyökkää tilanteessa "pois päältä". Ja kun stressiä on aikansa, voi vai arvata mihin tilanne johtaa.

    Sitä on niin helppo olla ajattelematta itse ja olla kyseenalaistamatta vallitsevia käytäntöjä. Kun juilii ja jomottaa niin lääkäriin ja siltä saa kuurin, joka yleensä vain peittää kehon hätäsingnaalit eli ilmenneet oireet. Se, mikä on sairauden kohdatessa vaikeaa, on ottaa vastuu omasta tilanteestaan, nähdä vaimennetaanko tässä vain oireita ja jos niin on, niin ruveta etsimään syitä niiden takana. Netin kautta se on nykyään mahdollista.

    Totta puhuakseni luottamukseni lääkärikuntaan on aika heikkoa sillä perusteella, kuinka vaikkapa minua ja lapsiani on hoidettu. Todellakin vain oireita peittämällä.

    VastaaPoista
  2. Perusterveen ihmisen onkin hyvä olla vähän lääkekriittinen. Lääkeaine on aina ihmisen elimistölle vieras aine, eikä sivuvaikutuksetonta lääkettä ole.

    Muistuttaisin kuitenkin, että lääkkeisiin luultavamminkin uskotaan niin paljon juuri siksi että ne ovat niin tehokkaita. Päänsärky lähtee lääkkeellä 15 minuutissa. Sairaudet, joihin ennen kuoltiin, hoidetaan nyt rutiiniluontoisesti lääkehoidolla. Rokotusohjelmien ansiosta elämme vanhemmiksi kuin koskaan ennen.

    Ehkäpä ihmisten usko lääkkeisiin on mennyt liian pitkälle. Aika moni asia on nykypäivänä "mennyt liian pitkälle".

    VastaaPoista