sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Kuukausi ostamatta mitään

Tämä on samalla sekä protesti jouluhysterialle että testileiri. Minua henkilökohtaisesti ärsyttää tavattomasti se, että joulusta on tullut rihkamakulttuurin ja kertakäyttöroinan vuotuinen juhlasesonki. Tänä vuonna äänestän jaloillani: en osta mitään kuukauteen. Ja sen ostamattomuuden harkitusti ajoitin juuri tähän kohtaan. Tervetuloa mukaan haasteeseen kokeilemaan, miten hyvin pystyy tekemään jotain aivan "yleiskulttuurista" poikkeavaa ja on ostamatta mitään kuukauden! :)

Noo... ei tässä ole kyse pelkästään rihkamakulttuuriprotestista. Ylläpitoteamin jäsenenä
http://www.survivalismi.com/
olen kiinostunut myös siitä, miten kukainenkin pärjää vaikkapa kriisitilanteessa, jossa takapihan kioski ei olekaan auki aina. Näin korvessa keskellä ei-mitään asujana olen tottunut siihen, että arkielämä on jo jonkinlaista varautumista yhteiskunnan toimimattomuuteen. Moninaiset budjettileikkaukset vaikuttavat siihen, että syrjäkyläisen asukkaan on jo oletusarvoiseti varauduttava siihen, että esim. sähkö töpselistä ei ole itsestäänselvyys. Tulee sitä sähköä sitten taas ennemmin tai myöhemmin vaikka myrskyvahingon jälkeen. Sitten, kun kiireellisemmät linjaviat on korjattu ensin.

Miten hyvin sinä olet varautunut siihen, että itestäänselvyytenä pidetyt asiat eivät jostain syystä toimikaan? Omasta selviytymiskyvystäni otan nyt selvää - siltä osin, että miten elämä sujuu kuukauden ostamatta mitään.

6 kommenttia:

  1. Kotivaran turvin kyllä pärjäisi kuukauden helposti, ainakin elintarvikkeiden ja muiden välttämättömyystarvikkeiden (pesuaineiden, wc-paperin yms.) varastojen avulla. Ongelmaksi voisi muodostua työmatkoihin tarvittavien polttoaineiden riittävyys, jos tulisi myös muita ajoja. Parin tankillisen verran polttoainettakin löytyy, mutta kun on myös kaksi autoa käytössä, niin siitä voisi muodostua ongelma.

    Jouluhysteriaan en ole vuosiin osallistunut. Olen pyrkinyt jo vuosien ajan käymään joulukuussa kaupassa ostamassa vain elintarvikkeita ja päivittäistavaroita ja en todellakaan viikonloppuisin. Silloin on markkinahumu ja ostoshelvetti valloillaan. Joululahjoja meidän perheessä ostetaan pitkin vuotta alennusmyynneistä - tai annetaan lahjakortti joulun JÄLKEISIIN alennusmyynteihin. On hullua maksaa täysi hinta tuotteista, jotka voi saada huomattavasti edullisemmin sesongin ulkopuolella.

    Onnea ja sitkeyttä kaikille kokeiluun osallistuville!

    VastaaPoista
  2. Testi varmaan auttaa huomaamaan kotivaran vahvuudet ja puutteet, eli mitä on liikaa ja mitä liian vähän.

    Onnea kokemukselle ja hyviä blogggauksia!

    Tv: Arabi

    VastaaPoista
  3. Kotivaran riittävyyden ja laadun testaus on nimenomaan yksi ostamattomuuskuukauden motiivi. Suunnittelua ja arviointia voi ja kannattaa harrastaa teoriassa. Käytännön testi sitten raadollisesti paljastaa, mitä jäi huomioimatta.

    Ensimmäinen käytännön pulma:
    Suvaitsi sitten heti alkajaisiksi auto tehdä tenän ja ryhtyä käyntivialliseksi. Työttömyys on sikäli pelastus, että ei ole pakkolähtöjä, mutta eipä sitten liikuta mihinkään muuallekaan autolla.

    VastaaPoista
  4. Hello, Klaus Wehnä lähettää terveisiä Espoosta. Olen projektissa mukana - siis ostokiellossa.

    Kiitos "hyvän" valmistautumiseni, tänään sain syödäkseni hyvin. Jopa kaksi lämmintä ateriaa: lounaaksi Atrian einespitsa (kinkku) ja päivälliseksi kaksi Atrian eineslihapiirakkaa sekä kolme nakkia. Siirappilimppua, jota eilen leivoin leipäkoneella söin aamiaiseksi.

    Leivästä saa juhlavamman ja maistuvamman, kun sen tekee setsuurinomaiseksi. Anista, fenkolia, kuminaa ja siirappia. Suosittelen aamulla kahvin kanssa.

    Vähän vielä hiukoo, ehkä kohta voisin syödä saksalaista perunasalaattia sellaisenaan. Lidlistä saatava vihreäpakkauksinen perunasalaatti on hyvää!

    Banaaneitakin on vielä jäljelleä, taidanpa syödä nyt yhden....mmm....vahva banaanin maku!

    Postiluukusta tuli erä hopearahoja, jotka olin ostanut viime viikolla. Asiat ovat hyvin, kun hopealaarit täyttyvät, mutta ruokalaaritkin ovat vielä täynnä.

    Mitäs metsäsusi olet syönyt?

    VastaaPoista
  5. Mukavaa, että olet mukana, Wehnä.

    Sessio verstaalla ja pääsin pois jalkapatikkakannasta. Alkoi aika uhkaavasti, mutta ei käynyt kuinkaan: oli vain hapettunut pari pistoketta sähkölaitteissa ja niistä selviytyi avaamalla ja puhdistamalla. Korjaaminen ei ollut vaikeaa eikä iso työ, mutta vikojen paikallistaminen vaati aikaa ja näpertelyä.

    Aamupalkasi aluksi pari isoa kupillista kaffetta ja 4-viljan hiutaleista keitettyä puuroa runsaasti sokeroituna myöhemmin. Polttopuutalkoissa oli tarjolla jauheliha-kaalikeittoa, sekaleipävoileipiä ja jälkiruokana jotain marjasoppaa. Siitä en päässyt älylle, mistä marjoista se oli tehty... arvauksena, että mansikkaa ja karviaista. Päiväkaffeella oli kahvin lisäksi karjalanpiirakoita ja täytekakkua. Sen verran kulahti kaloreita, että vielä iltapalaksi napostelin hirvirisottoa. Sitä tein eilisen ruuaksi kotona ja tarkoitus oli sen riittää vielä huominen. Ei riitä, mutta hirven lihan loppuminen ei ole odotettavissa, joten siitä ei ole ongelmaa.

    Työtön, mutta ei toimeton. Lisää talkootöitä tiedosa ja ne ovat eduksi omien ruokavarojen säästelyssä. Täytyy vaan unohtaa kursailu ja syödä röyhkeästi kaikki, mitä vaan tarjotaan.

    Toistaiseksi hyvin etenee, mutta niin pitää näin alkuvaiheessa mennäkin.

    VastaaPoista
  6. Aika paha päivä!
    Täytyi virallisten virastoasioiden hoitamiseksi mennä käymään taajamassa. Täällä korvessa on helppoa, mutta pahavieköön, kun on joskus oikeaa asiaa tuonne kauppojen ja houkutusten ihmemaahan. Tuntui suorastaan fyysisenä kipuna tylysti vaan olla menemättä yhdenkään mitään myyvän laitoksen ovesta sisään ja ostaa jotain. Jos vaikka suklaapatukan edes...

    Voittajan on hyvä hymyillä :)
    En ostanut mitään, vaikka yllättävän kipeää se teki!

    VastaaPoista